Älysopimuksia ja oikeusteknologiaa

 

Luonnos tekoälyn eettisiksi suuntaviivoiksi on julkistettu ja siihen pyydetään kommentteja 18. tammikuuta mennessä.

Euroopan komission asetama työryhmä esittää lopullisen versionsa suuntaviivoiksi komissiolle maaliskuussa 2019.

Taustaa

Euroopan komissio asetti kesäkuussa 2018 työryhmän, The High-Level Expert Group on Artificial Intelligence (AI HLEG), tukemaan EU:n tekoälystrategian toimeenpanoa. Tähän liittyen työryhmän tehtävänä on laatia komissiolle luonnos eettisiksi suuntaviivoiksi. Työryhmän suomalaisjäseniä ovat Pekka Ala-Pietilä (Huhtamäki, Sanoma ja Netcompany) ja Leo Kärkkäinen (Nokia Bell Labs).

Luonnos eettisiksi suuntaviivoiksi

Työryhmä toteaa, että tekoälyn käytössä olisi pyrittävä maksimoimaan sen tuomat hyödyt ja samalla minimoimaan mahdolliset riskit. Tähän olisi pyrittävä kehittämällä tekoälyä ihmiskeskeisestä näkökulmasta ja varmistamalla että teknologiaan voidaan luottaa.

”Trustworthy AI will be our north star, since human beings will only be able to confidently and fully reap the benefits of AI if they can trust the technology.”

Työryhmä sanoo, että sen ehdotus suuntaviivoiksi sisältää konkreettisia ehdotuksia ja periaatteita, joita ei ole muissa vastaavissa ehdotuksissa ollut. Tarkoituksena on edistää vastuullista kilpailua ja mahdollistaa tekoälyn täysi hyödyntäminen.

”Providing a concrete but non-exhaustive assessment list for Trustworthy AI”

Konkreettisena ehdotuksena on että tekoälyn kehittäjän tulisi asettaa määrittelyjä, joiden tarkoituksena on antaa eettistä ohjausta ohjelmiston kehittämisen jokaisessa vaiheessa ja koko elinkaaren ajan. Näitä olisivat muun muassa vastuutaho, syrjimättömyys, läpinäkyvyys ja tietosuojavaatimusten täyttäminen. Lisäksi tarvittaessa tekoäly olisi voitava ottaa ihmisohjaukseen siten, että siinä havaittuihin ongelmiin voidaan puuttua, eli ns. pysäytysnappi tarvitaan.

”Continuous testing, validation, evaluation and justification is needed to improve and (re-)build the AI system according to the assessment”

Luonnos suuntaviivoiksi

Komission uutinen 

The High-Level Expert Group on Artificial Intelligence (AI HLEG) 

 

20.-21.11 Helsingin Messukeskuksessa puhuttiin lohkoketjuteknologiaa Blockchain Summitissa. Summitin ohjelman ja puhujat löydät täältä.

”Lohkoketju on internet 3.0”

Lohkoketju mahdollistaa kaikille avoimen hajautetun järjestelmän, jolloin esimerkiksi tieto on kaikkien saatavilla ja sen aitous kaikkien todennettavissa. Tästä syystä lohkoketjua voi kuvata sanoilla internet 3.0.

Uusille innovaatiolle ja tekijöille lohkoketjuteknologiakentällä on reilusti tilaa!

Lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä ei Suomessa vielä kovinkaan paljoa ole, eikä teknologia siten ole vielä arkipäiväistynyt. Tuli esitettyä myös väite, että onko lohkoketju ratkaisu ongelmaan, jota ei vielä ole. Tuskimpa. Lohkoketju taipuu moneen muuhunkin kuin Bitcoiniksi ja siten sen avulla voidaan mahdollistaa asioita joita ei osata vielä edes kuvitella.

Lohkoketjua voi käyttää esimerkiksi ruokahävikin torjumiseen, ihmisoikeuksien turvaamiseen taikka viranomaispalveluihin.

Hävikki on tuote ilman tietoa.  Suurinpiirtein näillä sanoilla IBM:n Timo Koskinen viittasi ruokahävikkiin ja siihen, kuinka lohkoketjuja hyödyntämällä kaikkien raaka-aineiden elämää voisi seurata siten että hävikkiä voitaisi pienentää.

ICO Project Pithcissä Anna Juusela ja Niko Torvinen esittivät idean lohkoketjun hyödyntämisestä lapsiavioliittojen estämisessä. Lohkoketjut voivat todella tuoda aivan uusia tapoja kohdata nykypäivän ongelmia.

Helsingin kaupungin Mikko Rusama puolestaan esitti kaupungin alustana, jota se on asukkailleen ollut jo vuosisatoja, mutta alustana, joka voisi tulevaisuudessa hyödyntää uuden teknologian ratkaisuja esimerkiksi parempina ja kustannustehokkaampina palveluina.

”Tokenization is the future”

Lohkoketjut mahdollistavat myös omistuksen hajauttamisen ja tätä kautta esimerkiksi asuntosijoittaminen olisi mahdollista ostamalla osuuksia kokonaisen asunnon sijaan. Tällöin asuntoihin sijoittaminen olisi mahdollista esimerkiksi kuukausittain pienemmällä summalla ison kertasijoituksen sijaan.

Twitterissä #blockchainsummit löytyy lisää kahden päivän agendasta ja ideoista.

Asiaa oli myös mm. Valtiovarainministeriön Aurora AI -hankkeesta, älysopimusten hyödyntämisestä kansainvälisessä kaupassa, eIDAS-tunnistautumisesta ja Arla Milkchain -hankkeesta. Paljon siis tapahtuu.

• Alibaba vs. Alibababacoin tavaramerkkiä koskeva tuomio

The CryptoLaw Podcastin uusimmassa jaksossa asiaa mm. Alibaba vs. Alibababacoin tavaramerkkiä koskevasta tuomiosta, jossa todettiin että USA:n laki voi tulla sovellettavaksi transaktioihin liittyvän sähköpostiosoitteen perusteella. Tuomioistuin totesi että Alibabacoinin kryptovaluuttaan sijoittaneen newyorkilaisen sähköpostiosoite oli riittävä osoitus siitä että yhtiö harjoittaa toimintaa New Yorkissa.

”Sähköpostiosoite oli riittävä osoitus siitä että yhtiö harjoittaa toimintaa New Yorkissa”

Linkki The CryptoLaw Podcastiin täällä

Linkki IPWathdogin uutiseen Alibaba vs. Alibababacoin -uutiseen täällä

• Tekoäly viranomaistoiminnassa

Richard Jeens ja Natalie Osafo (Slaughter and May) kirjoittavat Artificial Lawyerin blogissa tekoälyn käytöstä viranomaistoiminnassa. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi sen selvittämiseksi ovatko tutkinnan kohteena olevan yrityksen käyttämät algoritmit syrjiviä. Lisäksi teköälyä voidaan hyödyntää sähköpostien ja muiden ei-asiakirjamaisten tietojen analysointiin joiden läpikäyminen muuten on hankalaa ja työlästä.

”Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi sen selvittämiseksi ovatko yrityksen käyttämät algoritmit syrjiviä”

Linkki Artificial Lawyerin blogiin täällä

• Legal Geek konferenssin jälkitunnelmat

Lontoossa 17.10. pidetyn Legal Geek konferenssin tunnelmiin pääsee palaamaan vielä videoiden ja kuvien kautta. Twitterissä konferenssista keskusteluun nousi mm. Se, että legal tech -ratkaisujen kehittämisessä ei ole kovinkaan paljoa keskitytty kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Ensi vuonna Legal Geek konferenssi aikookin ottaa myös kuluttajaratkaisut paremmin esille. Toinen, ja edelliseen liittyvä, asia on myös se, että paljon on vielä juridiikan alalla automatisoitavaa. Alex Hamilton (Radiant Law) nosti tämän puheenvuorossaan esille totetamalla ettei kukaan ole vielä automatisoinut kaikkea.

”Kukaan ole vielä automatisoinut kaikkea”

Linkki Legal Geek konferenssin tunnelmiin täällä

 

Millaisia oikeudellisia, tai palveluja ylipäätään, asiakas haluaa ja tarvitsee? Teknologiat, kuten lohkoketjut, voivat todella muuttaa sitä miten ja millaisia palveluita tulevaisuudessa tarjotaan. Pankeissa lainaneuvottelut voidaan jo käydä robotin kanssa, joka saamiensa tietojen perusteella arvioi asiakkaan lainanmaksukykyä ja sen perusteella lainamäärää. Voisiko oikeudellisia palveluja tarjota samoin: asiakas syöttää tiedot ja robotti antaa niiden perusteella neuvot taikka laatii asiakirjan.

Teknologian ylivoimaisia hyötyjä ovat suurien tietomassojen käsittely nopeasti ja tarkasti. Tässä ihminen ei voi kilpailla koneen kanssa. Mutta ihmiskontaktia teknologia ei voi korvata. Tästä huolimatta teknologia voi tuottaa merkittävää arvoa palvelukokemukseen niiltä osin kun ihmiskontakti on korvattavissa.

Vaikeinta uusien palvelukonseptien kehittämisessä on kuitenkin päästää irti vanhoista tavoista ja ajatuksista. Olisi uskallettava ajatella aivan uudella tavalla, ei sitä miten vanhan palvelun voi siirtää uuden teknologian hoidettavaksi. Millaisia palveluja tulevat sukupolvet haluavat käyttää?